Etätehtävän 3 reflektointia

EtherPad-alusta toimi ÄI3-kurssin runoharjoituksessa varsin hyvin, tosin muutamilla oli ongelmia kirjoittaa pohjalle. Osa oli joutunut kirjoittamaan tekstinsä useaan kertaan. Hätäratkaisuna pyysin heiltä Wilmaan kirjoittamansa tekstin, jonka kävin lisäämässä. Virheeni oli, etten pyytänyt opiskelijoita tallentamaan nimeään ja omaa väriä, siis alustan mahdollisuuksia jäi hyödyntämättä. Opiskelijat osasivat hyvin käyttää chat-toimintoa.

Tekniset ongelmat ovat vaivanneet myös ÄI5-kurssille ideoimaani kirjallisuusesseiden prosessia vaiheittain täytettävää GoogleDocs-tiedostoa. Osoite oli kolme kertaa väärin, vaikka kopioin ja liitin sen Wilma-viestiini ilman muutoksia. Jostain ilmestyi ylimääräisiä välilyöntejä. Kävin lyhennyttämässä osoitteen Tinyurl-sivulla. Opiskelijat eivät ole kuitenkaan motivoituneet käyttämään tiedostoa. Ajattelin, että kun aiheet ja tehtävänannot ovat kaikkien näkyvillä eivätkä vain open pöydän paperipinossa, voisi jotain vertaisoppimista tapahtua tehtävänannon muotoilussa, ongelmakohdissa jne. - mutta aivan yhtä tyhjän kanssa. Tunti alkaa, tarina jatkuu myöhemmin.

Pientä wikitietopankkia äidinkielessä vaadituista tekstilajeista (esim. tekstitaidon vastausteksti) aloin jossain vaiheessa viritellä, mutta se ei ole edennyt. Täysi raakile löytyy osoitteesta http://harjoitusxxx.wikispaces.com/.

3. lähipäivän tehtävästä ensimmäinen osa

Lyhyestä blogiteksti kaunis
Parempi läksyt myöhään kuin ei milloinkaan
Sarvesta härkää sanasta naista

Toisen idea paras apu 
Parempi yksi idea verkossa kuin kymmenen mielessä
Ei pidä nuolaista, ennen kuin kaikki ovat oikeasti päässeet kirjautumaan sisään ja sivusto on oikeasti toimintakunnossa.

ÄI3-kurssin etätehtävänä runon avaamisharjoituksia pienryhmien omilla EtherPad-pohjilla, esim. http://ai3runo.muistio.tieke.fi/4.

Seuraava vaihe omasa oppimisprosessissani on oikeasti kokeilla eri välineitä ja sovelluksia ja arvioida niiden hyötyjä 

Uudessa Äidinkielen opettainliiton vuosikirjassa ja ÄOL:n Virke-jäsenlehdessä käsitellään mm. GoogleDocsin, wikien ja Facebookin soveltamista äidinkielen opetuksessa. Oheisesta tamperelaisten lukion opettajien täydennyskoulutuksessa syntyneestä Facebookin selviytymisoppaasta opettajille -wikistä voi olla hyötyä muillekin: http://openfacebooksaannot.wikispaces.com/.

1. etätehtävä
Miten muuutan toimintamalliani 12-18 kuukauden aikana?
- opiskelijoiden aktivointia lisää, erilaisia toimintatapoja
- oma rooli ohjaavammaksi
- paremmin kiinni oppimisprosesseihin, ei vain valmiiseen tulokseen
- palautteen tehostaminen --> Miten kirjottamani palaute muuuttuisi paremmaksi osaamiseksi?
- vähemmän lopullisten tekstien korjaamiseen käytettyä aikaa, oman työmäärän järkevöittäminen, vähemmän rupia persikkaan ;)



3-5 ideaa toteutettavaksi


- prosessikirjoittaminen yhteisöllisemmäksi (ÄI2, ÄI11)
- ÄI5 kirjallisuusesseessä prosessi näkyviin ja toimintaan
- ÄI4 vaikuttaminen verkossa -projekti, media-analyysitehtävät toimivammaksi: keskusteluihin osallistuminen, argumentointi
- ÄI3 kaunokirjallisuuden käsittely 

No, ei näistä ideoita tullutkaan vaan ongelmakohtia. Tosin en ole vielä mitenkään sillä tasolla, että voisin taidoiltani tai mielikuvitukseltani tarjota ideoita. Lähden siis mieluummin tutkivammin liikkeelle: miksi korjata sitä, mikä ei ole rikki, joten lähden liikkeelle ongelmakohdasta. Myöhemmin on ratkaisuideoiden aika.

Kahden ryhmän tekstit pinossa. Onneksi on talviloma, että ehtii tehdä töitä.

...

ÄI2 Aineistopohjainen essee

ÄI2 Kurssitehtävä: aineistopohjainen essee

TEHTÄVÄNANTO 

Tehtävän on kirjoittaa aineistopohjainen essekoe, johon opiskelija hakee itse aineiston ja muotoilee tehtävänannon. Aineistoja pitää olla vähintään kaksi. Toinen aineistoista on oltava kaunokirjallisuutta.

Nykyiset prosessin vaiheet

Opettaja on jaksottanut prosessin vaiheet. Päivämäärät ilmoitetaan jakson alussa, kun esitellään arvioitavat suorituksen ja päivämäärät.

Ensiksi on valittu kahdesta kolmeen aihepiiriä yhteisestä valikosta, esimerkiksi ruoka ja syöminen, uni ja nukkuminen, urheiluharrastus, matkailu.Opiskelija valitsee aihepiireistä yhden. Valintojen perustella opiskelijat jaetaan pienryhmiin.  Tiedonhakuvaiheessa opiskelija etsii aihepiiriinsä sopivia erilaisia aineistoja. Ensimmäisessä pienryhmäkokoontumisessa tarkoituksena on esitellä löytämiään aineistoja ja keskustella mahdollisista näkökulmavaihtoehdoista. Opettaja kiertää ja opastaa pienryhmätyöskentelyn aikana. Toisessa pienryhmätapaamisesta opiskelija on valinnut aineistonsa ja miettinyt tehtävänannon muotoilua. Tehtävänanot ilmoitetaan opettajalle, joka auttaa tarvittaessa sen hiomisessa pohdintaan ohjaavaksi kysymykseksi.Opiskelijat kirjoittavat esseet kotona ja tuovat valmiin tekstin pienryhmään arvioitavaksi ja kommentoitavaksi. Opiskelijat muokkaavat saadun palautteen jälkeen tekstinsä kotona ja palauttavat sen opettajalle, joka arvioi ja kommentoi tekstit.

Nykyiset prosessin ongelmat


Koska äidinkielen toinen kurssi on hyvin täynnä asiaa, prosessikirjoittamisen eri vaiheisiin on luokkatilanteissa käytettävissä varsin vähän aikaa. Tiedonhakua ohjeistan mahdollisuuksien mukaan: vinkkaan hyviä hakukoneita (esim. Kirjasampo-sivusto), keskustellaan luotettavista lähteistä, palautellaan tekstilajeja mieleen ja niiden ominaispiirteitä ja pohditaan, miten valittu tekstilaji vaikuttaa siihen, miten sitä esseessä käyttää jne.

Kuitenkin ongelmana on, että pienryhmätyöskentelystä ei ole niin paljon hyötyä kuin pitäisi. Lähes joka ryhmässä viimeisessä vaiheessa opettajan pöydälle tulee tekstejä, joissa on jokin suuri ongelma, johon kukaan pienryhmässä ei ole puuttunut: omaa pohdintaa ja argumentaatiota ei ole tekstissä tarpeeksi (vähintään puolet), kaunokirjallinen aineisto puuttuu kokonaan tai sitä käsitellään vain ylimalkaisesti, aineistoja käytetään liian vähän, aineistoja ei esitellä, tekstin rakenne on sirpaleinen tai jaksotuksessa tai kielessä on jotain ongelmia. Siis kurssin aikana opettuja taitoja ei välttämättä osata soveltaa, vaikka ennen kurssitehtävää on tehty soveltavia harjoituksia ja kirjoitettu ja palautettu esseekoe.

Opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn, tiedonhaun, luetun ymmärtämisen ja lukustrategioiden ja asiatekstin kirjoittamisen taito- ja valmiustaso on hyvin heterogeeninen. Suurin osa niistä, jotka eniten apua tarvitsisivat, eivät apua tai tukea itsenäisesti kysy, vaikka pienryhmissä mahdollisimman aktiivisesti kierränkin kyselemässä. Toisella kurssilla ei opettaja ei vielä tunne opiskelijoita, joten en osaa puuttua prosessin ongelmiin tarpeeksi varhaisesssa vaiheessa. 

Tavoitteet

- tiedonhaun vaiheet paremmin näkyväksi sekä pienryhmälle että opettajalle
- aineistojen vertailua ja valintaa enemmän ja aktiivisemmin
- tiedonhaun opettamisen kehittäminen
- tekstin sisällön ja rakenteen suunnittelun tärkeys esiin
- kirjoittamisprosessin vaiheet näkyväksi
- vertaispalautteen antamiseen tottuminen prosessin eri vaiheissa
- eritasoisten opiskelijoiden tukeminen

Työn vaiheet

1. tehtävänantohypoteesi
2. kriittinen ja arvioiva tiedonhaku: kirjasto, Internet, lehdet
3. tehtävänannon hiominen: pohdintaan ohjaava, (mielelläään) kysymysmuotoinen tehtävänanto, jossa on tarkkaan rajattu näkökulma
4. aineistojen avaaminen ja vertailu, käyttökelpoisimpien aineistojen valinta
5. oman tekstin sisällön ja rakenteen suunnittelu
6. tekstin kirjoittaminen
7. rakenteen ja kielen hiominen
8. vertaispalaute
9. palautteen pohjalta oman esseen muokkaaminen ja viimeistely
10. valmiin esseen palautus
  



Mahdollisia ratkaisuja

- Etherpadin, Mindmaisterin, GoogleDocsin avulla yhteisöllinen kirjoittaminen?
Pohdinta jatkuu...

Punakynän tahrimin sormin, maisterin paperin tuomin pätevyyksin ja hämmentynein ajatuksin minä toivoisin, että ymmärtäisin, mitä lauseke "benchlearning-metodi apuvälineinä" tarkoittaa.

Tuntuukohan opiskelijoistakin joskus tältä: olen aivan pihalla, työt kasaantuvat eikä mitään valmista tule. Kaikki tuntuu linkkisilpulta, johon ei tässä maailmassa tunnu olevan aikaa paneutua tai perehtyä. Vähän reilun yhden koulutuspäivän jälkeen olen vain haalinut hillittömän määrän erilaisia linkkejä, käyttäjätunnuksia ja salasanoja, joista puolet olen jo unohtanut ja toisesta puolesta en tajua, mitä niillä tekisin. On vielä vähän hakusessa, mitä pedagogiikkaa moinen palvelee. Tuntuu, että muut ovat edenneet aika-ajoista jo formularadalla, kun minä istun hevosen selässä pilttussa ja mietin, pitäisikö tätä kisaa pitää opettajantyön keppinä vai porkkanana.

Ehkä pitää blogini nimen kunniaksi nostaa hevonen hartioille ja lähteä juoksemaan muiden perään. Ehkä lomalla, ehkä -kä eli tai vai mutta vaan.

Tekstitaidon riemua näin loppukevennykseksi: "Entisaikaan talonmiehet ja renget eivät ylensä menneet naimisiin."


Seuraava etätehtävä:

• Suunnittele omaan opetukseesi yksi oppimisprosessi, toteutus ja ajoitussuunnitelma (voi olla oppitunnin aikana toteutettava tai laajempi). Voit tehdä myös pienimuotoisia opetuskokeiluja jonkin uuden työvälineen kanssa riippuen omista tavoitteistasi.
• Virikeaineistoja: Oppimisprosessin suunnittelun aakkosia: video 11 min ja videolla näkyvät diat (Anne Rongas) sekä oppimistehtävien muotoilu niin, ettei vastauksia voi koostaa copy-paste-menetelmällä (Anne Rongas): video 6 min ja diat (laajempi kuin videolla)
• Kuvaus omaan blogiin tai vastaavaan. Suunnitelmien vertaiskehittäminen pareittain esim. blogeihin, kriteeristö ja benchlearning-metodi apuvälineinä.

Yhteenveto, seuraava lähipäivä (8.3.2012 klo 12-15).

Oppimispäiväkirja

omaan blogiin pääseminen
blogger 


Moodle




1: Miten muutan toimintamalliani 12 – 18 kk sisällä

• toimintamallin analysointi ja tavoitteen asettelu
• 3-5 omaa ideaa, mitkä osat voisin korvata seuraavassa omalla kurssilla ja jaksolla…
• 2: Reflektiopeilaus: perusta+kirjoita blogia, tai Gdoku, reflektio täytyy jakaa kaikille, jotta mahdollisuus kommentointiin